Ulvilan kaupunki teki elokuussa 2008 päätöksen lähteä hakemaan Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämää Reilun kaupan kaupungin arvonimeä, joka myönnetään kaupungille, joka haluaa edistää eettistä kuluttamista suosimalla Reilun kaupan tuotteita. Ulvilassa käynnistynyt Reilu kaupunki -hanke on Suomessa harvinainen, sillä se on lähtenyt liikkeelle kaupunkiorganisaation ja viranomaisten omasta aktiivisuudesta, eikä kansalaisjärjestöjen tai kuntalaisten aloitteesta kuten useimmissa tapauksissa.

 

Arvonimen tarkoituksena on lisätä Reilun kaupan tuotteiden tunnettuutta, saatavuutta ja käyttöä, sekä lisätä tietoisuutta eettisestä kuluttamisesta. Samalla arvonimi on merkki myös koko kunnan läpäisevästä yhteistyöstä sillä sen saamiseen vaaditaan yhteistyötä kaupungin ja alueen järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja muiden yhteisöjen kanssa.

 

Kunnat ja kaupungit ostavat vuosittain erilaisia tuotteita ja palveluita kymmenien miljardien eurojen arvosta, ja niiden hankintojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 15 prosenttia. Näillä merkittävillä ostoilla voidaan vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa työskentelevien ihmisten arkeen. Ulvilan kaupungissa eettisempiin hankintoihin on alettu kiinnittää huomiota ostamalla Reilun kaupan tuotteita.

 

Ulvilan Reilun kaupan kaupunki -hanke ei Suomessa ole ensimmäinen laatuaan. Tampere sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen vuoden 2008 toukokuussa ja Reilun kaupan kunnaksi on jo vuonna 2004 julistettu Oulun läänissä sijaitseva Utajärvi. Ulvilan naapurikaupunki Pori hankki arvonimen vuoden 2008 marraskuussa. Muualla Euroopassa Reilun kaupan kuntia on jo yli 500 ja Wales on maailman ensimmäinen Reilun kaupan valtio.

 

 

Reilun kaupan merkkijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita:

 
– Kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.

– Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään elinolojen parantamiseen.

– Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.

 
– Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään.

– Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä.

Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden perheviljelijät pystyvät tuottamaan laadukkaita tuotteita ja vaikuttamaan omalla työllään kokonaisten yhteisöjen hyvinvointiin. Näin Reilu kauppa vähentää köyhyyttä kaupan avulla. Kuluttajille Reilun kaupan merkki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään.

 

 

Reilun kaupan kaupungin kriteereihin kuuluu, että kaupunki sitoutuu käyttämään reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotettuja tuotteita ja kaupungissa toimii kannatustyöryhmä. Tuotteita on oltava laajasti saatavilla Reilun kaupan kaupungin ruokakaupoissa, kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa, ja niitä kulutetaan työpaikoilla, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä. Lisäksi kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin ja tiedottaa kaupunkilaisille Reilusta kaupasta.

Reilusta kaupasta hyötyy 1,4 miljoonaa perhetuottajaa ja työntekijää 59 maassa. Viljelijöiden ja työntekijöiden perheet mukaan lukien hyötyjiä on yli 7 miljoonaa ihmistä.

Reilun kaupan tuotteista maksetaan perheviljelijöille aina Reilun kaupan takuuhinta, joka saattaa olla huomattavasti maailmanmarkkinahintaa korkeampi. Näin viljelijä saa tehdystä työstään oikeudenmukaisemman korvauksen. Lisäksi Reilun kaupan hintaan kuuluu myös Reilun kaupan lisä eli osuus, joka on tarkoitettu käytettäväksi koko yhteisön elinolojen parantamiseen, esimerkiksi koulutarvikkeisiin, yhteisiin maatalouskoneisiin tai terveydenhuoltoon.

 

 

Käyttämällä Reilun kaupan tuotteita tuet kehitysmaiden pientuottajia sekä edistät uusien työpaikkojen syntymistä, kehitysmaiden kylien sosiaalisia projekteja, kuten koulujen rakentamista sekä vaikutat kansainvälisen talouden epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen. Haastekampanjaamme osallistuvat sitoutuvat käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä. Osallistu sinäkin! Kampanjaan osallistuvat voivat ilmoittaa itsestään ja haastettavista seuraavin yhteystiedoin: sähköposti: arttu.tuominen(at)ulvila.fi, puh. 0400-134616.

 

 

 

 

Reilun kaupan edistämisyhdistys voi myöntää Reilun kaupan kaupunki -arvonimen kunnalle tai kaupungille, joka täyttää seuraavat vaatimukset.

Aluksi vaaditaan kahta asiaa:
1. Hankkeella tulee olla kunnan/kaupungin poliittinen tuki.
2. Tarvitaan paikallinen kannatustyöryhmä, joka koordinoi ja ajaa hanketta eteenpäin sekä vastaa raportoinnista Reilun kaupan edistämisyhdistykselle.

Reilun kaupan kaupungin tulee täyttää seuraavat viisi kriteeriä

1. Kunta tai kaupunki käyttää reilun kaupan tuotteita
– Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen siirtyä käyttämään Reilun kaupan sertifiointimerkillä varustettua tai reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvia ja teetä kaupungintalolla ja kaikissa kaupungin omissa tilaisuuksissa.
– Kaupunki käyttää säännöllisesti myös jotakin muuta reilun kaupan tuotetta. Kahvin ja teen lisäksi käytettävä tuote voi olla mikä tahansa Reilun kaupan tuote (esimerkiksi hedelmiä, kaakaota, tuoremehua) ja se voi olla käytössä myös muualla kuin kaupungintalolla (esimerkiksi koulujen jalkapallot).
– Kaupunki pyrkii aktiivisesti vuosittain lisäämään reilun kaupan tuotteiden käyttöä ja tutkii mahdollisuutta siirtyä käyttämään niitä kaikissa hankinnoissaan. Esimerkiksi vuosittain voidaan vaihtaa jokin uusi tuote reilun kaupan tuotteeksi tai reilun kaupan tuotteiden käyttöä laajennetaan kaupungin muihin toimilaitoksiin (esimerkiksi sairaaloihin, kouluihin tai virastoihin).
– Kaupunki valitsee edustajan paikalliseen Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmään.
– Kaupunki järjestää tilan infopisteelle (esim. kirjastosta tai kaupungintalolta), jossa kaupunkilaisille on jaossa tietoa Reilun kaupan järjestelmästä ja tuotteista.

 

2. Kaupungissa toimii Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä
– Perustetaan paikallinen kannatustyöryhmä, joka työskentelee Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saamiseksi, valvoo kriteerien noudattamista ja raportoi niistä Reilun kaupan edistämisyhdistykselle vuosittain.
– Kannatustyöryhmässä voi olla edustajia esimerkiksi paikallisista yhdistyksistä, seurakunnista ja yrityksistä. Työryhmässä tulee olla vähintään yksi kaupungin ja yksi seurakunnan edustaja. Suositeltavaa on, että kaupungin edustajina toimii sekä yksi kaupungin työntekijä / virkamies että yksi luottamushenkilö.
– Työryhmä ilmoittaa Reilun kaupan edistämisyhdistykselle yhteyshenkilön.

3. Reilun kaupan tuotteiden tarjonta ruokakaupoissa, kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa
– Reilun kaupan tuotteita on laajasti kuluttajien saatavilla paikkakunnan ruokakaupoissa.
– Myös kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa on tarjolla Reilun kaupan tuotteita.
– Reilun kaupan tuotteet merkitään kaupoissa hyllymerkein aina, kun siihen on saatu lupa kaupasta. Myös kahvilat, ravintolat ja hotellit ilmoittavat asiakkailleen käyttävänsä Reilun kaupan tuotteita.

Alle 5000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään yhdessä kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia.
– Vähintään yhdessä vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita.

Yli 5000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään kolmessa kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia.
– Vähintään kolmessa vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita.

Yli 10 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään viidessä kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia.
– Vähintään viidessä vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita.

Yli 20 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään kahdeksassa kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia.
– Vähintään kahdeksassa vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita.
Yli 50 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään kymmenessä kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia.
– Vähintään kymmenessä vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita.
Yli 100 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään 15 kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia. – Vähintään 15 vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita.

Yli 200 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään 20 kahvilassa, ravintolassa tai hotellissa tarjotaan Reilun kaupan kahvia. – Vähintään 20 vähittäistavaraliikkeessä myydään Reilun kaupan tuotteita.

4. Reilun kaupan tuotteiden kulutus työpaikoilla, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä
– Paikalliset työpaikat, seurakunnat ja yhdistykset käyttävät Reilun kaupan tuotteita, esimerkiksi kahvia ja teetä, ja mainitsevat siitä Reilun kaupan tiedotusmateriaalin avulla tai kotisivuillaan.
– Vähintään puolet kaupungin seurakunnista on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia. Nämä seurakunnat edustavat vähintään puolta kaupungin kaikkien seurakuntien jäsenmäärästä.

Alle 5000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään viisi työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Yli 5000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään kymmenen työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Yli 10 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään 12 työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Yli 20 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään 15 työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Yli 50 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään 20 työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Yli 100 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään 30 työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Yli 200 000 asukkaan kunnat / kaupungit:
– Vähintään 50 työpaikkaa tai yhdistystä on siirtynyt käyttämään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

5. Reilun kaupan viikkoihin osallistuminen ja muu medianäkyvyys
– Reilun kaupan kaupunki osallistuu Reilun kaupan viikkoihin kerran vuodessa järjestämällä Reilu kauppa -aiheisen tapahtuman.
– Kannatustyöryhmä työskentelee aktiivisesti (esim. lehdistötiedotteiden avulla) saadakseen huomiota mediassa ja kasvattaakseen kuntalaisten tietoa Reilusta kaupasta ja Reilun kaupan kaupunki -arvonimestä.
– Reilun kaupan kaupungin nettisivuilla on informaatiota Reilun kaupan kaupunki -arvonimestä Reilun kaupan merkin kera. Samassa yhteydessä on linkki Reilun kaupan edistämisyhdistyksen nettisivuille. (Reilun kaupan merkin käyttämisestä on olemassa omat graafiset ohjeet.) Lista kampanjassa mukana olevista tahoista tulee mainita joko kaupungin sivuilla tai erillisellä kampanjasivulla.

Jatkuvan parantamisen periaate
Reilun kaupan kaupunki -arvonimen yksi keskeisimmistä kriteereistä on kestävien hankintojen lisääminen ja toiminnan kehittäminen jatkuvasti. Säilyttääkseen arvonimen kannatustyöryhmän tulee raportoidessaan osoittaa joka vuosi, miten Reilun kaupan tuotteiden kulutus on kasvanut kaupungin hankinnoissa sekä mitä on tehty Reilun kaupan näkyvyyden ja tuotteiden saatavuuden parantamiseksi.

Kehitysmahdollisuuksia:
1. Kaupunki kasvattaa Reilun kaupan tuotteiden ostamista vuosittain joko yhden tuoteryhmän sisällä tai hankkimalla entistä useampia tuotteita.
2. Reilun kaupan tuotteiden saatavuus on parantunut kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa tai yhä useampi työpaikka tai yhdistys on ryhtynyt käyttämään Reilun kaupan tuotteita.
3. Reilun kaupan näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi on tehty aktiivista tiedotustyötä.

Kunnan tuki kannatustyöryhmälle
Reilun kaupan kaupunki -kriteerit toimivat työkaluina kunnille ja kaupungeille, jotka haluavat levittää tietoa eettisestä kuluttamisesta ja Reilusta kaupasta. Kannatustyöryhmän tehtävä on edistää ja varmistaa, että kriteerejä noudatetaan. Jotta toiminnalla olisi merkittävää vaikutusta, kaupunkia kannustetaan toimimaan yhteistyössä hankkeen kannatustyöryhmän kanssa ja helpottamaan sen työtä. Reilun kaupan kaupunki -hanke perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta sitoutuminen on tärkeää Reilun kaupan kaupungin uskottavuuden kannalta.

Seuraavat kohdat selventävät, mitä kaupungin kannustetaan tekevän kannatustyöryhmän tueksi.

– Myöntää resursseja tiedotukselle, jotta kannatustyöryhmä voi kasvattaa Reilun kaupan tunnettuutta.
– Kannustaa julkisen hallinnon työpaikkoja käyttämään Reilun kaupan tuotteita niin paljon kuin on mahdollista.
– Asettaa tavoitteita kannatustyöryhmän työlle ja eettisen kulutuksen kasvulle.
– Järjestää sopiva tila, jossa kaupungin asukkaat voivat käydä tutustumassa Reilun kaupan tiedotusmateriaaleihin ja tuotteisiin.
– Työskentelee aktiivisesti kaupunkilaisten keskuudessa Reilun kaupan tunnettavuuden ja tietoisuuden edistämiseksi.
– Ottaa konkreettisia askeleita siihen suuntaan, että eettisyys otettaisiin huomioon kaikissa hankinnoissa.

Tiedotustyö
Reilun kaupan kaupunki -kriteereissä vaaditaan systemaattista tiedotustyötä, jonka avulla kannatustyöryhmä pyrkii nostamaan Reilun kaupan tuotteiden kulutusta. Säilyttääkseen Reilun kaupan kaupunki -statuksen kannatustyöryhmän on osoitettava, miten se työskentelee kasvattaakseen Reilun kaupan tunnettuutta. Tiedotustyöhön lasketaan mukaan esimerkiksi aktiivinen toiminta medioiden suuntaan, tiedotuskampanjoiden, erilaisten tempausten, maistatusten jne. järjestäminen sekä eri tahojen haastaminen tuotteiden käyttäjäksi.

Sitä, kuinka laajasti työryhmän tulee tiedotustoimintaa harjoittaa, ei määritellä kriteereissä. Reilun kaupan kaupunki -arvonimen uskottavuuden kannalta tiedotustoiminnan tulee kuitenkin olla järkevällä pohjalla. Kannatustyöryhmän tekemää tiedotustyötä arvioidaan vuosittaisissa tarkastuksissa.

Linkkejä:

• Reilu kauppa Suomi
• Fairtrade, reilun kaupan kansainväliset sivut