Info / Matkailu / Kirkot, arkkitehtuuri
 
 

KIRKOT, ARKKITEHTUURI

ULVILAN KIRKKO

Ulvilan kirkko on tiekirkko ja auki kesällä päivittäin.

Keskiaikainen, v. 1332 rakennettu Ulvilan kivikirkko, jossa mm. Akseli Kurjen hautakivi sekä Pyhän Annan ja Pyhän Olavin muistopatsaat. Keskiaikainen Ulvilan kaupunki on sijainnut kirkon välittömässä läheisyydessä.

Ulvilan kivikirkko on yksi koko maamme merkittävimmistä ja arvokkaimmista keskiaikaisista muistomerkeistä. Hyvässä kunnossa oleva kirkko on ainoa rakennus, joka on säilynyt ajalta jolloin Ulvila keskiajalla oli edellisen kerran kaupunki. Kirkko sijaitsi silloisen kaupungin pohjoislaidalla. Kirkon varhaisvaiheista on esitetty erilaisia tulkintoja. Varhaisimmaksi kirkko on ajoitettu tulkinnassa, jonka mukaan kirkon rakennustyöt saivat alkunsa v. 1332, kun piispa Pentti määräsi Ulvilaan rakennettavaksi uuden kivikirkon. Tällöin olisivat keskeytyneet aikaisempaan kauppapaikkaan Liikistöön v. 1311 määrätyn kirkon rakennustyöt. Varmaa on, että Ulvilan hautausmaa on vihitty vuonna 1347. Oliko se nykyisen, silloin jo valmistuneen kirkon vai tätä edeltäneen puukirkon ympärillä, on lopullisesti selvittämättä.

Myös se tiedetään asiakirjalähteiden perusteella, että vuonna 1429 tulipalo tuhosi Ulvilan kirkon. Tämän jälkeen kirkko - kivikirkko tai puukirkko - rakennettiin uudelleen ja sinne hankittiin kirkossa edelleen sijaitsevat krusifiksi ja kirkon nimikkopyhimystä Pyhää Olavia esittävä veistos. Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai viimeistään 1480-luvulla, johon uusin tutkimus on koko rakennusvaiheen ajoittanut.Valmiissa kirkossa oli kolme hienoa, Suomessa ainutlaatuista tiiliholvia sisäseinäpylväineen. Tämän jälkeen on kirkkoa korjattu useaan otteeseen, keskimäärin kerran sukupolvessa. Viimeisin korjaus on tehty 1970-luvulla, jolloin kirkkoon mm.asennettiin keskuslämmityslaitteisto. Valaistus uusittiin ja kirkko maalattiin sisältä tarkoin museoviraston ohjeita noudattaen. Lähivuosina kirkossa on jälleen edessä mittava kunnostustyö. Vanhassa kirkossa on paljon arvokasta esineistöä. Osa on siirretty Satakunnan museoon säilytettäväksi. Kirkossa ovat edelleen mainittujen 1400-luvun veistosten lisäksi mm. keskiaikainen veistosryhmä Pyhä Anna kolmantena, vanha kuoripenkki, vuonna 1657 lahjoituksena saatu saarnatuoli, kaappimallinen alttaritaulu 1600-luvun lopulta, 1700-luvun kuninkaanpenkit ja ulvilalaisten aatelissukujen hautausvaakunat.

Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat ja vuodelta 1939. Kirkon ensimmäiset urut 1890-luvulta olivat polkuvoimalla toimivat.Kirkon länsipuolella sijaitseva kellotapuli on porilaisen timpurin Jaakko Winbergin suunnittelema ja peräisin 1750-luvulta. Aiemmin sipulikupoliin huipentunut tapuli uusittiin v. 1862. Nykyinen terävä piikki on G. T. Chiewitzin käsialaa.

Keskiaikaisen kaupunkikirkon säilymiseen aina meidän päivillemme asti on vaikuttanut se, että kirkkoa ei ole milloinkaan hylätty. Kirkko on aina korjattu uudelleen käytettäväksi.

Kirkkopuistossa on myös Aurora Karamzinin muistomerkki. Aurora Karamziniä pidetään sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtajana Suomessa. Hän syntyi 1808 Ulvilassa kirkon läheisyydessä olevassa Saaren kartanossa.

Tiekirkko, toisenlainen taukopaikka

Ulvilan kirkko on edelliskesien tapaan valtakunnallisessa tiekirkkoverkossa. Kirkko on kesä-elokuussa avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten joka päivä klo 11-19. Paikalla on opas, joka on tarvittaessa käytettävissä. Asehuoneessa on tarjolla myös kahvia kävijöiden virkistykseksi.

www.ulvilanseurakunta.fi 

 Aarteita Ulvilasta, opastettu retki ryhmille keskiaikaiseen kirkkoon ja sen arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen ympäristöön

 

 

 

 

 LUTISKA

Ulvilan kappalaisen pappila, Lutiska, on yksi Suomen vanhimpia ja kauneimpia pappiloita. Päärakennus valmistui v. 1801, vuoraus on kuitenkin viime vuosisadan lopulta. Lutiskan tilan historia on kuitenkin paljon pidempi kuin päärakennuksen.

Jo keskiajalla Ulvilan kaupungissa tiedetään olleen Lutiska niminen tila. Asiakirjoista käy ilmi, että myöhemmin v. 1683 Lutiska on toiminut kappalaisen tilana. Lutiska oli tällöin kuten muutkin pappilat papin viljelemä maatila. Lutiskaan kuului myös punaisesta kivestä rakennettu navetta, joka kuitenkin purettiin 1960-luvun lopulla.

Ruotsin vallan aikaan rakennettu Lutiskan päärakennus on hyvin tyypillinen satakuntalainen talo. Rakennuksen keskellä on koristeellinen lasikuisti portaiden molemmille puolille rakennettuine kaiteineen. Kuistin perällä on pitkä eteinen, jonka perällä on ollut sali. Taloa on myöhemmin laajennettu pohjoispäädystä rakentamalla kamarien perään keittiö ja pikkuinen makuuhuone.

Lutiskan perustukset on rakennettu huolellisesti hiekkapohjalle routimisen estämiseksi. Talon alla on ikivanha kellari, jonka käytön estää alustan mataluus. Kellariin pääsee ainoastaan ryömimällä. Vehmaan puiston ympäröimä Lutiska, aivan kirkon vieressä, täydentää omalta osaltaan kirkonseudun arvokasta kulttuurimaisemaa. Lutiska peruskorjattiin v. 1991.

Tervetuloa kuulemaan Ulvilan kartanoiden tarinat !

Aarteita Ulvilasta, opastettu kierros ryhmille kartanoiden historiaan

 

PAALAN TILA

Paalan tilan päärakennus ja puisto sijaitsevat keskiaikaisen Ulvilan kaupungin välittömässä läheisyydessä Kirkkojuovan rantatöyräällä. Tila muodostettiin 1620-luvulla kahdesta kruununtilasta. Oltuaan välillä läänitettynä ja suuraatelisille lahjoitettuna tila palautettiin takaisin kruunulle v. 1683.

Sittemmin tilasta muodostui perintötaloksi ostettu ratsutila. Tila siirtyi säätyläisiltä talonpoikaiseen omistukseen kun Wilhelm Palin hankki tilan siihen kuuluvine osuuksineen ja oikeuksineen 1840-luvun alussa. Tilan nykyinen isäntä Antti Paala viljelee tilaa viidennessä polvessa.

Kaksikerroksisen "pohjalaistyylisen" päärakennuksen runko on ilmeisesti 1600-luvun lopulta, jolloin se oli keskiosastaan nelilapekattoinen rakennus. Rakennuksen nykyinen asu on peräisin 1800-luvun puolessavälissä suoritetusta korjauksesta. Tilan kivinen karjarakennus on vuodelta 1911. Vanhat luhti- ja aittarakennukset luovat pihapiiriin viehättävän kokonaisuuden.

HUOM! Alue on yksityisomistuksessa. Tilaan tutustuminen on mahdollista ainoastaan omistajan luvalla.

SAAREN KARTANO

Ulvilan kirkon läheisyydessä, Kirkkojuovan toisella puolella olevan Saaren kartanon historia juontaa juurensa aina 1500-luvulta asti. Vuosien mittaan on kartanon nimi vaihtunut, aivan kuten asukkaatkin. Holmgård, Saaris ja lopulta Saari ovat tämän maineikkaan mm. kruunun virka-asuntona, korkeiden upseerien virkatalona sekä Aurora Karamzinin isän, everstiluutnantti Stjernvallin virka-asuntona tunnetun kartanon niminä vaihdelleet. Majurin, ratsumestarin ja kapteenin asuntona vanhan päärakennuksen kiviportaatkin ovat kuluneet rauta-anturaisten sotilassaappaiden alla.

Saaren kartano oli valtion omistama 1600-luvulla tämän vuosisadan puoliväliin, aikana jolloin elämä kartanossa eli kukoistuskauttansa. Kartanon nykyinen päärakennus, jonka Saaren viimeinen sotilasisäntä Carl Johan Stejernvall rakennutti, on vuodelta 1805.

SUNNIEMEN KARTANO

Sunniemen kartanon historia ulottuu aina 1300-luvulle asti, jolloin kartanoalueen peltoja kerrotaan viljellyn. Nykyään kartanoaluetta hallitsee kaksi päärakennusta, joista vanhempi lienee rakennettu ennen viime vuosisadan puoliväliä. Sen vuorauskoristelu on erittäin runsasta, varsinkin kuisteissa. Uudempi, Arvo Suomenmaan suunnittelema päärakennus on vuodelta 1888. Kartanoon liittyy laaja puistoalue. Tilan länsi- ja pohjoispuolella aukeaa laaja Kokemäen- ja Harjunpäänjokeen laskeutuva viljelymaisema.

HUOM! Alue on yksityisomistuksessa. Tutustuminen alueeseen on mahdollista ainoastaan omistajan luvalla.

TRUMETARIN TILA

Trumetarin tila, aivan Ulvilan kirkon vieressä, on saanut satakuntalaisittain oudolta kalskahtavan nimensä tilaa 1600-luvulla hallinneista isännistä, jotka toimivat torven soittajina "trumpetare" majuri Rehbinderin rykmentissä. Tila kuului tällöin kruunulle ja oli yhden arvostetun kruunun työntekijän, trumpetinsoittajan hallitsema. Ennen tätä tila kuului Ulvilan Kuninkaankartanoon, jossa Juhana Herttuankin kerrotaan asuneen.

Tilan nykyinen, lähinnä empire-tyyliä oleva päärakennus on 1850-luvulta. Kaksikerroksista rakennusta koristavat kolme kuistia, joista keskimmäinen, koristeellisin on rakennettu laajennusosan valmistuessa 1850-luvulla. Kaksi muuta kuistia, jotka sijaitsevat rakennuksen päissä, rakennettiin 1950-luvulla, jolloin vanha rakennussiipi purettiin. Kaikki kuistit sijaitsevat rakennuksessa Kirkkojuovan puolella. Trumetarin tila kuuluu erottamattomana osana kirkonseudun kulttuurimaisemaan.

HUOM! Alue on yksityisomistuksessa. Tilaan tutustuminen on mahdollista ainoastaan omistajan luvalla. Nykyiset omistajat ovat Ilkka ja Katriina Markkula.

KIRKKOHERRANPAPPILA

Kokemäenjoen rannassa sijaitseva kirkkoherranpappila on valmistunut v. 1894. On esitetty olettamuksia joiden mukaan alueella olisi ollut pappilarakennus jo 1200-luvulla. Tulipalot ovat kuitenkin aiheuttaneet pappilan uudelleenrakentamisen n.100 vuoden välein. Nykyinen uusrenesanssinen pappila edustaa 1800-luvun lopun koristeellista nikkarityyliä. Koristeelliset päätykolmiot ja vaakalistoitukset luovat ainutlaatuisen leiman koko rakennukselle. Pappilan sydämenä on muuta osaa korkeammalle kohoava 8-kulmainen torniosa.

Pappilan rakennutti ulvilalainen puuseppä Wiljo Lehtonen. Urakasta maksettiin Lehtoselle 4999 markkaa Suomen kultarahoina. Kirkkoherra K. E. Stenbäck muutti pappilaan v. 1897. Hänen kerrotaan määränneen nykyisen koivukujan istutettavaksi. Pappila on myöhemmin peruskorjattu niin ulkoa kuin sisältäkin. Pappila on pyritty säilyttämään mahdollisimman lähellä alkuperäistä ulkoasuaan.

Kirkkoherranpappila on Ulvilan seurakunnan omistuksessa.

 

 FRIITALAN NAHKATEHDAS

Vuonna 1892 aloitti perustajansa Arthur Hellmannin nimeä kantanut nahkuriliike toimintansa Ulvilassa. Ulvila osoittautui erinomaiseksi paikaksi nahkurinliikkeelle, mitä osaltaan auttoi rautatien valmistuminen Ulvilan halki sekä Porin läheisyys markkinapaikkana.

Ensimmäinen nahkuriverstas oli yksikerroksinen. Ensimmäiset koneet hankittiin uuteen kaksikerroksiseen verstaaseen vuonna 1896. Vuonna 1904 rakennettiin kolmikerroksinen lisärakennus. Tehtailla sähkövoima otettiin käyttöön vuonna 1913. Sähköistyksen ansiosta tehdas vähitellen laajeni, kunnes 1920-luvun alussa tehdasrakennukset uusittiin täydellisesti ja rakennettiin uusi nelikerroksinen tehdas. Koneiden uusimisen jälkeen tehtaan tuotevalikoima uusiutui : pohja- ja rasvapäällisnahan valmistuksesta siirryttiin vähitellen hienonahan, turkisten ja nahka-asusteiden tuotantoon. Samalla tehtaan työväestö ylitti ensimmäisen kerran 100 työntekijän rajan. Tehtaan laajennustyöt jatkuivat vielä 1930-1940-luvuilla.

Ennen talvisotaa nahkatehtaalla oli 200 asuinrakennusta, joissa asui noin 2000 ihmistä.

1970-luvulla Friitala-yhtymä oli kohonnut koko Skandinavian johtavaksi nahka-alan yritykseksi, joka työllisti eri toimipisteissään noin 1450 henkeä. Suurin tuotantoyksikkö oli Ulvilassa Friitala Oy -nimisenä toimiva nahkatehdas. Tuotteisiin kuuluivat pukinenahat, verhoilunahat, kirjansidontanahat, mokkaturkikset sekä kenkien päällis- ja vuorinahat. Nahkataospuoli valmisti mm. vöitä, salkkuja, tiivistenahkoja, koneenosia ja puolustusvoimain erikoistarvikkeita. Lisäksi valmistettiin joitakin tilaustöitä, mm. Helsingin olympiakisojen ratsastuskilpailun satulat valmistettiin Ulvilassa.

Friitala Fashion Oy on jatkanut keskiaikaisen Ulvilan kaupungin perinteitä nahkojen viejänä ulkomaille ja näin tehnyt Ulvilan ja Friitalan nimeä tunnetuksi maailmalla. Yhtymä on luonut kuntalaisille työpaikkoja ja ollut merkittävänä vaikuttajana Friitalan kylän muotoutumiseksi Ulvilan suurimmaksi taajamaksi ja liikekeskukseksi.

Nahkatehtaan ja nahanvalmistuksen vaiheisiin voi tutustua Ulvilan kaupungin omistamassa Friitalan Nahkamuseossa (linkki Friitalan Nahkamuseoon), joka on Pohjoismaiden huomattavin nahka-alan erikoismuseo.

VILLA HELLERANTA

Teollisuusneuvos Arvi Hellemaan 1930-luvulla Kokemäenjoen rantaan rakennuttama funkishuvila-tyyppinen asunto. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Jalo Oiva Viljanen.

Rakennus valmistui 1938-1939. Funkistyylille on tyypillistä rapatut ulkopinnat, suuret ikkunat ja pyrkimys käytännönmukaisuuteen.

HUOM! Alue on yksityisomistuksessa. Tutustuminen ainoastaan omistajan luvalla. Villa Helleranta tarjoaa nykyisin tilausravintola- ja tilausmajoituspalveluja,  puh. (02) 538 6060.  http://villahelleranta.net/

RAVANIN KASARMIALUE

Monet tietävät Ulvilan entisen maa - ja kotitalousoppilaitoksen ja tulevan lastensuojelulaitos Ravanin, mutta harvat ovat selvillä rakennusten alkuperäistarkoituksesta.

Yli 100 vuotta sitten alueelle rakennetut ja vieläkin osittain jäljellä olevat rakennukset ovat alunperin palvelleet satakuntalaisia asevelvollisia. Niiden suojassa toimi maamme ensimmäinen kansallisen armeijan eli ns. vanhan sotaväen seitsemäs reservikomppania vuosina 1883- 1899.

Kasarmirakennuksia varten pakkolunastettiin Mäki-Sippolan tilan pelloilta 4,85 hehtaarin alue. Rakennuspiirustukset laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa Helsingissä vuonna 1882. Seuraavana vuonna alkoivat senaatin määräyksestä huutokauppatarjouksen perusteella suoritettavat rakennustyöt.

Alueelle johtavan tien päähän pystytettiin ajalle tyypillinen portti, jonka päälle oli kirjoitettu komppanian nimi.

Lähinnä tietä sijaitsivat varusvarasto sekä kapteenin - ja vääpelintalot. Vääpelintalon takana olivat miehistökasarmi, ruokasali ja keittiö sekä kaksi varastorakennusta. Ruokasalin yhteyteen rakennettiin vielä myöhemmin kahvila. Kapteenintalosta jokirantaan sijaitsivat arestihuone, sairastupa sekä sauna.

Venäjän keisarin nimitettyä Nikolai Bobrikovin Suomen kenraalikuvernööriksi alkoivat sortovuodet. Bobrikovin Suomen venäläistämisohjelman seurauksena Suomen kansallinen sotaväki lakkautettiin. Vuoden 1899 kesäharjoitusten jälkeen loppui myös Ravanin kasarmin toiminta parin vuosikymmen ajaksi.

Vapaussodan jälkeen Ravanin leirialue oli pitkään Satakunnan maanpuolustusväen käytössä.

Sotaväen lakkauttamisen jälkeen toiminta entisellä kasarmialueella elpyi vasta vapaussodan jälkeen, jolloin alueella vietettiin lottien ja suojeluskuntalaisten leiripäiviä.

Vuonna 1925 alue luovutettiin Satakunnan Suojeluskuntapiirin käyttöön. Alueelle valmistui myöhemmin urheilukenttä ja ampumarata. Jatkosodan jälkeen lottien ja suojeluskuntalaisten toiminta kasarmilla loppui.

Vasta vuonna 1950 elämä kasarmialueella jälleen vilkastui, kun alue joutui Satakunnan Maanviljelysseuran hallintaan. Vanhoja kasarmirakennuksia kunnostettiin perustettavaksi suunniteltua Ulvilan Kotitalouskoulua varten. Kotitalouskoulun toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi ja vuonna 1952 se muuttui maataloushallituksen alaiseksi Kodinhoitajakouluksi.

Alkuperäisistä rakennuksista ovat vielä jäljellä miehistökasarmi, vääpelin asuintalo, ammusvarasto ja varastorakennus.

Alueella sijaitsee v.1992 paljastettu Vapaaehtoisen maanpuolustuksen muistokivi.

Aarteita Ulvilasta, opastettu kierros ryhmille Ravaninkylään

 

KULLAAN PUUKIRKKO

Kullaan Puukirkko on rakennettu vuosina 1766-67. Kirkko edustaa tyypillistä Länsi-Suomen tornillista pitkäkirkkotyyppiä, johon on liitetty kaksi matalampaa sivuosastoa.

KYLÄT

Idylliset kyläyhteisöt www.kyla-ulvila.fi

Aarteita Ulvilasta, opastetut kierrokset ryhmille: 

Kaasmarkkuun

Kyläkierros Ulvilassa

 

 

 

 

 

Tästä sivusta vastaa Eija Kannisto, päivitetty 21.3.2012